Hyvinvointikakun jako!  30.9.2018

On vuosi 1964 ja olen aloittamassa koulunkäynnin. Kaikki on jännää ja uutta. Opettaja on tosi tiukka, vanhempi naishenkilö. Muutaman viikon jälkeen opettaja kertoo köyhäinavusta ja ojentaa minulle paperin kotiinvietäväksi. Mielessä pyörii monenlaista? Mikä on köyhä? Lapsuuteni oli niukanlaista, vaatteet kierrätettiin, ruoka oli yksinkertaista mutta jokapäiväistä. Samanlaista elämää viettivät muutkin tuntemani perheet, enkä osannut muuta kuvitella. Isä täytti kotona paperin ja muutaman viikon päästä sain koulusta pienen vaatenyssäkän. Vaatenyssäkkä sisälsi aarteen. Oranssiset pitkäthousut minulle. Ei minua haitannut, vaikka ne olivat käytetyt. Isosisko kadehti minua, koska hänellä ei ollut pitkiä housuja.

Saimme uudet aapiset, jotka piti päällystää kotona. Onneksi meillä oli kotona vähän hyllypaperia ja huolellisesti päällystin kirjan. Seuraavana päivänä opettaja kiersi luokassa katsomassa, että kirjat olivat päällystetty. Hän pysähtyi Paulan kohdalle, otti vihaisena kirjan ja rupesi sättimään Paulaa. Silmät suurina, hiljaisina seurasimme tilannetta. Paula istui paikallaan jähmettyneenä ja järkyttyneenä. Aapinen oli päällystetty vanhalla sanomalehdellä, siitä opettaja oli suuttunut. Muistan elävästi tilanteen, halusin nousta ja mennä Paulan luokse, mutta en uskaltanut.

Toinen tilanne kansakoulusta on jäännyt myös mieleen. Meidän piti opetella ulkoa kertotaulu. Auta armias, jos et osannut vastata oikein, siitä seurasi aina jälki-istunto. Läksynä meillä oli 7:n kertotaulu. Luokallamme oli eräs Markku. Hänellä oli aina todella tyylikkäät ja uudet vaatteet, uusi koulusalkku ja todella hienosti päällystetyt kirjat. Tuli Markun vuoro vastata, ja ihmeekseemme hän vastasi väärin. Muistan opettajan epäuskoisen ilmeen. Ehdin ajatella, että Markku joutuu jälki-istuntoon. Opettaja kuitenkin keksi jonkin syyn, joten Markun ei tarvinnut jäädä jälki-istuntoon. Olin vihainen ja hämmentynyt. Tuli minun vuoro vastata, tiesin vastauksen, mutta istuin tuppisuuna. Opettaja komensi minut pystyyn, haukkui kapinalliseksi, ja se olinkin minä joka sai rangaistuksen.

Nyt minusta tuntuu samanlaiselta. Tunnen olevani luokassa kaikkien muiden suomalaisten kanssa. Opettajana meillä on maan hallitus. Hyvinvointi maassamme on lisääntynyt huomattavasti, verrattuna 60-lukuun. Nyt hyvinvointikakku jaetaan kuitenkin todella epäoikeudenmukaisesti. Pienituloisten kakkuviipaleita ohennetaan, varakkaimpien suurrennetaan, eikä se ole oikein.

Paula, Markku ja opettaja! Te opetitte minulle, mitä tarkoittaa luokkayhteiskunta.

Marjut

 

Vappupuhe 1.5.2018 Marjut

Arvoisa yleisö!

1800-luvulla sääty-yhteiskunta oli staattinen, pysähtynyt. Maassamme oli neljä säätyä: aatelis-, pappis-, porvaris- ja talonpoikaissääty. Sääty-yhteiskunnan ulkopuolelle jäi valtaosa väestöstä, jolla ei ollut yhteiskunnallisia oikeuksia. Työvoiman liikatarjonta synnytti monta epäkohtaa: pitkiä työpäiviä, puutteellista työturvallisuutta, asumiskurjuutta, toistuvia irtisanomisia, palkanalennuksia, lapsityövoiman käyttöä. Työväestön tyytymättömyys oloihin ja orastava luokkatietoisuus johti Suomen Työväenpuolueen perustamiseen Turussa 1899. Puolueohjelman ensimmäinen lause kuuluu: Suomen Työväenpuolue, joka perustuu yleisen työväenliikkeen periaatteisiin yhteiskuntakehityksen suhteen, pyrkii kaikissa suhteissa Suomen työväen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen vapauttamiseen.

Suutari Otto Rams teki Saarijärven Työväenyhdistyksen perustamisaloitteen ja varsinainen perustamiskokous pidettiin 29.5.1904. Toiminta oli sekä viihteellistä että taloudellista hyötyä tavoittelevaa sekä sosialismiin perustuvan yhteiskunnallisen tiedostamisen edistämistä. Toiminta aktivoitui yhteiskunnallisiin asioihin suurlakon tapahtumien vuoksi. Ensimmäisen sortokauden vastarinta huipentui 25.10.1905 alkaneeseen suurlakkoon. Tampereella tehtiin 20.11. punainen julistus, joka sisälsi poliittista vallankumousta tsaarinvaltaa vastaan. 24.11. Saarijärven Työväenyhdistyksestä erotettiin porvarilliset jäsenet ja toiminta selkiytyi.

Ensimmäinen maailmansota syttyi elokuussa 1914. Vuoden 1915 loppupuolella Saarijärveltä lähti 8 miestä Saksaan jääkärikoulutukseen. Syksyllä 1916 Saarijärvellä oli vakava elintarvikepula. Aktivointikomitea suunnitteli venäläisten joukkojen häätämistä kesäkuussa 1917. Syyskuussa K-S suojeluskunta kävi meillä herätyskierroksella. Vastaavasti työväenliike perusti tänne järjestyskaarteja. Saarijärven suojeluskunta perustettiin 28.10.17, jäseniä on 28.

Suomessa sisäiset jännitteet kiristyvät ja marraskuussa 1917 pidetään suurlakko ja kansa jakautuu valkoisiin, punaisiin ja puolueettomiin. Joulukuussa Saarijärvi saa Karstulan suojeluskunnalta 4 kivääriä, joilla ruvetaan harjoittelemaan. Suojeluskunta myös asettaa jatkuvaan vartiointiin kaksi työväenliikkeen johtohenkilöä, Jalmari Niemisen ja August Nätin.

Suomessa tammikuun 25. päivä 1918 suojeluskunnista muodostetaan hallituksen joukot ja punakaarteista tulee laittomia. Sota syttyy 27.-28.1.18.

Saarijärvi sijaitsee selkeästi hallituksen joukkojen alueella. Asevelvollisten yleiset kutsunnat 21-40- vuotiaille miehille pidettiin 28.2.-2.3.18. Kutsuntaikäisiä on 1572 ja paikalle saapui 54%. Ensimmäinen saarijärveläinen valkoinen Toivo Harju kaatui Kuhmoisissa maaliskuussa. 10.3. suojeluskunta otti haltuunsa työväenyhdistyksen tilat eli Kantolan, nykyisen työväentalon ja perusti sinne vanki- ja työleirin. Saarijärveläisiä vangittaan 147, 141 miestä ja 6 naista ja 16 henkilöä tuomitaan. Huhtikuussa kaikki sosiaalidemokraatit erotetaan kunnan luottamustehtävistä.

Koko maa on senaatin joukkojen hallussa 15.5.18. Valkoisten puolella saarijärveläisiä otti osaa taisteluihin 420, kaatui 27, ammuttiin 1 ja haavoittui 70. Punaisista 3 ammuttiin ja 6 kuoli Tammisaaren vankileirillä. Kantolan vankileiri puretaan syyskesällä 1918.

Hyvät kuulijat! Tuosta ajasta on kulunut sata vuotta. Työväenliike on tuona aikana ajanut oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa, se on parantanut elinoloja ja luonnut hyvinvointivaltion. Sen ansiosta olemme saaneet rauhanomaisen aseen, äänioikeuden. Nyt kuitenkin elämme yhteiskunnassa, jossa korostetaan yksilöllisyyttä. Ihmisen arvon määrittelee omaisuus ja raha. Donald Trumpin rahoittaja, monimiljonääri Robert Mercer kertoo 25.3. Helsingin Sanomissa ihmisarvosta näin: Ihmisellä ei ole luontaista arvoa koska ihmisen arvon määrittelee ainoastaan se, kuinka paljon hänellä on rahaa. Yhteiskunta on kääntynyt väärinpäin. Julkinen valta auttaa vähäosaisia tulemaan vahvemmiksi viemällä rikkaiden rahat. Verot ovat suuri vääryys. Hänen mielestään kissat ovat arvokkaampia kuin köyhät ihmiset. Ihmettelen suuresti kissojen arvokkuutta koska en ole koskaan nähnyt kissaa jolla on paksu lompakko, vai oletteko te?

Köyhyysraja on nettotuloissa noin 1200 €. Tämän rajan alittaa Suomessa liki 650 000 kansalaista. Minna Canthin Köyhää kansaa -novellissa varakkaat rouvat ihmettelevät, miksi köyhän perheen kotona on likaista, koska vesihän ei paljoa maksa. Nämä varakkaat eivät ymmärtäneet että niukkuus on niin suuri rasite, että ajatukset ja toiminta keskittyvät yhteen huolenaiheeseen, muuta ei jaksa. On tutkittu että köyhyys voi tuottaa kehnoja vanhempia: lapsille annetut ohjeet ovat epäjohdonmukaisia, ei jakseta kuunnelle heitä, syötetään heille epäterveellistä mutta edullista ruokaa. Tosin näin toimivat myös kiireiset vanhemmat.

Pahiten köyhyyden kokevat tutkimusten mukaan ne, jotka tuntevat olevansa pakkoraossa. Kuten pitkäaikaistyöttömät, joiden elämää hallitsevat erilaiset säännölliset haastattelut, hakemusten täyttö ja pakotteet. Liiasta ajasta tulee vankila, jäädään pyörimään kielteisiin tunnelmiin ja vuorovaikutussuhteisiin. Vetäytyminen on stressin aiheuttamaa itsesuojelua. Alimmassa tuloluokassa äänestetään vähiten koska ihmiset eivät usko voivansa vaikuttaa.

He kokevat että konkreettista solidaarisuutta köyhiä kohtaan ei ole. Sen sijaan vaaditaan, että köyhien pitää olla solidaarisia rikkaita kohtaan. Ajatellaan, että suomalaisten on kansallisella tasolla uhrauduttava, jotta meidän vientiteollisuus pärjää globaalissa talousjärjestelmässä.

Saarijärvellä on monta taloudellista haastetta edessään. On 36milj. € maksava koulu- ja kulttuurikeskus, korjausvelkaa asuntoihin, tiestöön ja muihin kohteisiin. On vähenevä, vanheneva väestö sekä korkea työttömyys. On mietittävä maakunta- ja SoTe- uudistusta. Todella tärkeää on syrjäytymisen estäminen ja toisenasteen maksuton koulutus on suuri mahdollisuus. Luontoarvojen alasajo suututtaa minua. Luonto häviää lähes aina voitontavoittelulle. On paljon enempi kysymyksiä kuin vastauksia. Luottamusmiehenä joudun miettimään ratkaisuja oikeudenmukaisuuden ja taloudellisuuden näkökulmista. Voin vakuuttaa teille hyvä yleisö ettei se ole helppoa. Tiedän että teillä on paljon mielipiteitä, kannanottoja, ehdotuksia ja näkökulmia. Pyydänkin teitä rohkeasti ilmaisemaan ne koska niistä on apua minulle päätöksenteon tueksi.

Arvoisa yleisö! Yllätän teidät koska en aio haukkua hallitusta. Päinvastoin haluan kiittää heitä, koska he ovat näyttäneet omat, kovat karvansa. He ovat suututtaneet suuren osan kansalaisistamme päätöksenteollaan ja samalla ihmiset ovat aktivoituneet.

Suomenselän Vasemmisto toivottaa oikein antoisaa Vappua!

 

 

1.1.2018

EI -herra pääministeri

19.12.17 Juha Sipilän hallitus hyväksyi lain:

”Työttömiä koskevan aktiivimallin etuuden leikkaamisen uhalla”.

Sinä 697 euroa työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saava, sinulle jää vielä ennakonpidätyksen (20%) jälkeen 558 euroa. Jollet osoita aktiivisuutta, niin sinulta nipistetään vielä 4,65 % eli noin yhden päivän etuus. Samat velvoitteet koskevat myös ansiosidonnaista päivärahaa saavia.

Et välty velvoitteelta vaikkei lähialueella ole työpaikkoja tai ammattitaitosi ei vastaa avoimena olevia työpaikkoja. Et välty velvoitteelta vaikkei alueellasi ole työllistymistä edistäviä palveluita tai et pääse opiskelemaan koska aloituspaikkoja on vähennetty.

Sinullahan on valinnanvapaus muuttaa alueille, joista löytyy työ- tai opiskelupaikkoja.

ISO,ISO virhe. Onneksi me työttömät olemme jo aktiivisia ja pidämme kiinni oikeuksistamme. Kansalaisaloite EI ”aktiivimalli” HE 124/2017 tehtiin ja sen on nyt allekirjoittanut lähes 90 000 kansalaista. Eli laki tulee uudelleen eduskunnan käsittelyyn.

Työttömyys ei häviä rangaisten ja syyllistäen vaan yhdessä ratkaisuja etsien. Myös me työttömät haluamme rakentaa hyvinvoivaa ja inhimillistä yhteiskuntaa. 100 vuoden työ ei saa mennä hukkaan!

Marjut Pollari

Saarijärven Työttömät ry

varapuheenjohtaja

vasemmisto

 

Sote tulee joskus

Ja jonkinlaisena. Vaikka hallituksen esitykset sote-laeiksi kenties valmistuvatkin tällä viikolla, ei sote ole vielä läheskään valmis. Monet asiat vielä muuttuvat ja tarkentuvat valiokunta- ja perustuslaillisuuskäsittelyissä.
Ketkä ovat oikeutettuja sote-palveluiden tuottamiseen?
Vasemmistolaisena pidän tärkeänä, että palveluita tuotetaan julkisina lähipalveluina.
Senpä vuoksi lakeihin tulee kirjata selkeästi kuntien ja kuntayhtymien oikeus palveluiden tarjoamiseen ja tuottamiseen, vaikka järjestämisvastuu siirtyykin maakunnalle.
Jos lakeihin kuitenkin tulee ns ”pakkoyhtiöittäminen”, jonka tarkoitusta en ymmärrä, tulee Saarijärven tulevan valtuuston olla valppaana ja aloitteellisenakin neuvotteluiden käynnistämiseksi naapurikuntien kanssa Saarikan muuttamiseksi kuntien omistamaksi osakeyhtiöksi.
Saarikan palvelutuotanto on vuosien myötä kehittynyt hyvälle tasolle ja kustannustehokkuuskin on kohentunut. Ainakin lääkäriin pääsee nopeasti, siis Saarikan toiminta ”pelittää”.
En näe mitään syytä, miksi toimivasta palvelukokonaisuudesta tulisi luopua vain joltakin ylätasolta tulevan sanelun vuoksi.

Eero Hämäläinen
Kuntavaaliehdokas VAS

MIELIPITEITÄ VAI TEKOJA?!

Metsän uusiutumisaika on noin 80 – 100 vuotta, turvesuon uusiutumisaika 2000 vuotta, jos koskaan. Puuta Suomen metsissä voidaan kasvattaa paljon nykyistä enemmän ja energiapuutakin löytyy enemmän. Metsien kasvua, ja samalla hiilinielua, voidaan lisätä vielä merkittävästi, suurin lisäys saadaan oikea-aikaisilla hoitotoimenpiteillä ja hyvällä hakkuiden suunnittelulla.
On kuitenkin huolehdittava siitä, että metsään jää riittävästi ravinteita, esimerkiksi poltetun puun tuhkan palauttamisella metsään.
Siitä kai olemme yhtä mieltä, turvesuo on hiilivarasto, mutta erittäin hidas hiilinielu.
Turvesuo muuttuu heti kuivaamisen jälkeen hiilidioksidin päästäjäksi, turve lahoaa, hapettuu, saati sitten poltettaessa.
Mitä tehdä heti tässä ja nyt?
Lopetetaan turpeen poltto Saarijärven lämpölaitoksissa ja siirrytään tuoreen metsähakkeen polttoon, joka on kokonaistaloudellisesti selvästi edullisempaa ja nopeammin uusiutuvaa kuin turve.

Markku Collin           Marjut Pollari

Jk. Olisikohan Suljetunnevalla otettava Pyhäjärven suojelemiseksi käyttöön lappajärveläiset menettelytavat?

KUNTALAISALOITE

Saarijärven kaupunginhallitukselle

Me allekirjoittaneet esitämme, että Saarijärven kaupungin omistaman Saarijärven Kaukolämpö Oy:n lämpölaitoksessa luovutaan turpeenpoltosta ja parin vuoden siirtymäajan puitteissa siirrytään tuoreen metsähakkeen polttoon.
Tuoreen metsähakkeen polttoa on sattuman oikusta kokeiltu Kauhavan lämpö-laitoksessa. Tulokset olivat yllättäviä, tuoretta puuta tarvittiin saman lämpömäärän tuottamiseen kolmanneksen vähemmän kuin kuivattua puuta, joten tuore energiapuu on kilpailukykyinen suhteessa turpeeseen.
Myöskin hiilidioksidipäästöt olivat pienemmät.
Asiasta uutisoi YLE ( http://yle.fi/uutiset/3-9466222 ).
Turpeesta luopuminen ja metsähakkeeseen siirtyminen olisi selkeä viesti: Saarijärvi ja sen lämpölaitos irtautuvat Saarijärven reitin vesistöjä turmelevasta turve-tuotannosta.
Metsänhoitoyhdistys lie kykenevä organisoimaan tarvittavan tuoreen energiapuun hankinnan.

Saarijärvi
20.02.2017

Markku Collin                                        Marjut Pollari

 

 

KOULUJEN VERKOSTO VAI KATISKA 5.2.2017

Saarijärven tulevaisuuden näkymät ovat aika synkänlaiset, työllisyys on maakunnan heikoin, väestökato on jyrkkenevä ja väestön ikärakenne yhä vanheneva. Nuoremman väen poismuutto alentaa syntyvyyttä ja siten koulujen oppilasmääriä. Työttömyys ja ikääntyvän väen suuri määrä alentavat verokertymää.

Nämä realiteetit on otettava huomioon kouluverkkoa käsiteltäessä ja siitä päätettäessä. Valitaanpa valmistelluista vaihtoehdoista mikä tahansa, kaikkiin niistä sisältyy melkoisia, monen monien miljoonien korjaus- ja/tai uusinvestointeja, jotka olisi sitten rahoitettava velkarahalla. Siitä kumpuaa kysymys, mikä on Saarijärven kaupungin velanhoitokyky.

Siksi on varsin kummallista, että ehdottomasti vaaditaan vanhan valtuuston, jonka valtuutetuista kolmasosa lähtee käpykaartiin asettumatta enää ehdolle, tekevän päätökset kouluverkon vaihtoehdoista ja siten myös miljoonainvestoinneista. Investointien rahoitus on mahdollista vain velanotolla ja vastuu velanhoitokyvystä jää tulevien valtuustojen hartioille. Jotenkin tuntuu epäjohdonmukaiselta.

Taloudellisen kantokyvyn rajallisuus jättää jäljelle vain ikäviä ratkaisuja. Kylien elinvoimaa mahdollistavista kyläkouluista joudutaan luopumaan talousresurssien vajavaisuuden vuoksi. Pitemmällä aikavälillä on toteuttamiskelpoinen vain yhden koulukeskuksen ratkaisu, siis verkoston sijasta katiska, onko se sitten yksi-, kaksi- vai kolminieluinen, on sitten asia erikseen. Mikä lukio-opetuksen tarve on tulevaisuudessa?

Uusrakentamisen mitoitus on harkittava tarkasti huomioiden tulevaisuuden oppilasmäärät ja opetusmenetelmien kehitys sekä myös se, missä määrin nykyisiä saastuneita opetustiloja voidaan pelastaa opetuskäyttöön nykyaikaisia tehokkaita sisäilmanpuhdistustekniikoita hyödyntäen. Edelleen uusrakentamisessa on suosittava massiivipuurakenteita niiden terveys- ja ilmastoetujen vuoksi. Muunlaiset kouluverkkoratkaisut edellyttäisivät työllisyyden selkeää kohentumista, muuttoliikkeen suunnan muuttumista, syntyvyyden kasvua ja väestön ikärakenteen tasoittumista.

Tuottavuutta ja työllisyyttä kasvattavat työpaikat ja yritykset ovat elintärkeitä niin pienet kuin suuretkin ja vastuu elinkeinojen kehittämisestä kuuluu kaupungin johdolle ja kehitysyhtiölle, tulos tai ulos.

Eero Hämäläinen (vas)

VARHAISKASVATUS -EVÄÄT LOPPUELÄMÄLLE 1.2.2017

Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta,jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatus käsittää ikävuodet nollasta kahdeksaan.

Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta lasten ja aikuisten kanssa. Tehtävänä on turvata lapselle hyvinvointi ja turvallisuus, mahdollisuus asteittaiseen itsenäistymiseen sekä opettaa lapselle toiset huomioonottavia toimintatapoja. Päämääränä on terveen itsetunnon omaava lapsi, josta kasvaa eettisesti vahva, sosiaalinen, itseään kehittävä ja itsestään sekä ympäristöstään huolehtiva nuori ja aikuinen.

Lapsi tarvitsee rinnalleen aikuisen, joka vastaa hänen tarpeisiinsa ja jolla on kykyä katsoa asioita lapsen kannalta. Lapsen päivästä muodostuu kokonaisuus, jossa kaikki tilanteet mahdollistavat kasvun, kehityksen ja oppimisen. Lapselle annetaan tilaa ja aikaa leikkiä ja ilmaista itseään monin eri keinoin. Varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon lapsen yksilölliset tarpeet ja hyväksytään erilaisuus.

Varhaiskasvatuksen toteuttamisen lähtökohtana on huoltajien ja kasvattajien (henkilöstön) yhdessä laatima varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelman laadinnassa huomioidaan huoltajien näkemykset lapsesta sekä kasvattajien kokemukset lapsesta lapsiryhmässä. Suunnitelmaan sisällytetään lapsen mahdollinen tuen tarpeen määrittely.

Varhaiskasvatushenkilöstö muodostaa moniammatillisen kasvattajayhteisön. Kasvattajien tehtävänä on luoda edellytyksiä lapsen huoltajien kanssa kasvatukselliseen yhteistyöhön, kasvatus- kumppanuuteen. Pedagoginen johtajuus on varhaiskasvatustyön suunnittelua, organisointia, kehittämistä ja arviointia.

Huoltajat opastavat kasvattajia oman lapsensa lapsuuden polulle. Huoltajilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu, he ovat lapsensa asiantuntijoita. Kasvatuskumppanuudessa on tärkeää huoltajien ja kasvattajien sitoutuminen toimimaan yhdessä, tasavertaisina ja toisiansa kunnioittaen. Kasvatuskumppanuutta ei ole valmiina olemassa – se täytyy rakentaa yhdessä pienistä palasista tukea antavaksi kokonaisuudeksi.

Kokosin tämän tietopaketin erään suuren kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmasta. Täytyy tunnustaa että yllätyin täysin, en ole aikaisemmin ajatellut syvällisesti mitä varhaiskasvatus on. Toisaalta mietin myös, olenko sivistyslautakunnanjäsenenä tehnyt oikeita päätöksiä varhaiskasvatuksen osalta? Ja kolmanneksi, onko varhaiskasvatussuunnitelma vain hieno teoria ja mikä on arkitodellisuus?

Saarijärvellä varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoitajien omassa kodissa. Varhaiskasvatusta toteutetaan seurakunnan kerhoissa, yhdistysten ja järjestäjien toimesta ja tietenkin myös huoltajien kodeissa. On huomioitava että esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivähoito kuuluvat varhaiskasvatukseen.

Uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa laaditaan Saarijärvellä parhaillaan. Itse kuulun työryhmään VASU 2017, missä pohditaan näitä asioita. Halusin tutustua päiväkodin arkeen joten olin yhden päivän ”harjoittelijaa” Sivulassa. Tässä minun huomiot arjen sujuvuudesta mutta korostan että tämä on pienenpieni pintaraapaisu arjesta ja minun oma tulkinta tilanteista.

Ensin Tiina Kulmala esitteli minulle tilat. Sitten meninkin jo erityislasten ryhmään. Ryhmässä opeteltiin K-kirjainta. Kahta puukapulaa lyötiin yhteen, kop, kop, kop. Ryhmäläisille syntyi nopeasti äänen avulla kuva K-kirjaimesta koska taululle harjoiteltiin hienoja K-kirjaimia. Ikkunan takaa kurkistelin musiikkiterapiassa olevaa ryhmää. Lapset olivat niin keskittyneitä opetukseen etten halunnut häiritä heitä.

Eskariryhmässä oli lelupäivä. Lapset olivat tuoneet jonkin lelun kotoaan ja esittelivät niitä. Lelut olivat monelle tosi rakkaita eikä niitä olisi hennottu antaa toisille. Ammattitaitoinen henkilökunta osasi kuitenkin työnsä ja niin lelut kierrätettiin ryhmässä. Oppimisenpaikka meille aikuisillekin!

Ja kohta minua vietiin vankilaan koska olin rikkonut jotakin lakipykälää, saattajina kolme poikaa. Ryhmässä oli erilaisia luonteita mutta puolessa vuodessa siitä oli muodostunut toimiva ja yhteistyökykyinen ryhmä.

Ruokailussa yllätti melutaso, positiivisesti. Vaikka ruokalassa oli lähes kolmekymmentä ihmistä, niin melutaso oli kohtuullinen. Lapset toimivat itsenäisesti, ruoka otettiin itse ja kaikkea mitä oli tarjolla, maistettiin. Toki lapsia autettiin tarvittaessa mutta avuntarve oli minimaalinen. Myös astiat palautettiin itse.

Ruokailun jälkeen menin ryhmään, jossa luettiin kirjoja ennen lepohetkeä. Huomasin kohta istuvani lattialla sylissäni tyttö, kyljessä kiinni kaksi poikaa ja lukevani heille kirjaa legoista. Lukutuokion jälkeen lapset menivät levolle.

Vierailusta jäi positiivinen kuva. Tilat olivat toimivat, henkilökunta ammattitaitosta. Materiaalipulaa oli, leluja kierrätetään ryhmältä toiselle mutta henkilökunta on käyttänyt mielikuvitustaan ja luonnut kuin tyhjästä oppimismateriaalia. Lapset olivat avoimia, iloisia ja sopeutuvaisia. Sivulassa on noin 120 lasta ja henkilöstöä 40, joten hyvä etukäteissuunnittelun on oltava tehokasta. Yhteiskunta muuttuu kiihtyvällä tempolla joten pedagogisen johtajuuden painoarvo korostuu. Jos siinä ei onnistuta niin varhaiskasvatuksen tavoitteet jäävät saavuttamatta. Muistettava myös ryhmäperhepäivähoitajat ja perhepäivähoitajat, hekin tarvitsevat tukea ja koulutusta. Toiminnalle on myös taattava riittävät taloudelliset resurssit. Eikä pidä unohtaa kotona olevia lapsia, heillekin pitää järjestää toimintaa.

Marjut Pollari

Toverit, hyvät kuulijat!

Saarijärven kunta täyttää tänä vuonna 150-vuotta.Vuonna 1870 saarijärvisiä oli yli 14.000 tuhatta. 2015 vuoden lopussa saarijärvisiä oli 9915 ja väestö ikääntyy. Vuoden lopussa työttömiä oli peräti 1009 henkeä ja Saarijärven osarahoittama osuus työmarkkinatuesta oli suuri summa eli 755.997 euroa.

Kuntataloutta on jouduttu sopeuttamaan rajusti jotta alijäämä supistuu. Valtionosuudet pienenevät koko ajan joten jokainen hallintokunta on joutunut etsimään säästöjä. Myös Saarikka joutui rajuun kuntokuuriin. Ajankohtaista on kouluverkko ja turvapaikanhakijat.

Mutta silti meillä on ollut uskoa tulevaisuuteen. Olemme saaneet uuden päiväkodin, Lanneveden koululle väistötilat, Omatoimen, Esperin, Kolmikon ja uusi asumispalvelurakennuskin valmistuu tänä vuonna. Myös Tarvaalan biokampusta lajennetaan ja uutta yritystoimintaa sinne odotetaan.

Mutta mitä tekee maan hallitus. Se vaatii kansalta eli sinulta ja minulta malttia ja etuuksien leikkauksia. Kilpailukyvyttömyyden syntipukeiksi on mainittu sosiaalipolitiikka, julkinen sektori, Tehy, Super ja Pam. Juuri näissä ammateissa työskentelevät pienipalkkaiset naiset. Naisen euro on 83 senttiä miehen euroon verrattuna. Kilpailukykysopimus iskee erityisesti naisvaltaisten alojen palkkoihin, työehtoihin ja myös arkeen. Etuuksien tasoa pudotetaan, subjektiivista päivähoito-oikeutta supistetaan, ryhmäkokoja suurennetaan. Samalla ehdotetaan rajuja korotuksia päivähoito ja aamu/iltapäiväkerhojen maksuihin. Leikkaustalkoisiin osallistuvat myös lapset, opiskelijat, nuoret, työttömät, eläkeläiset ja vähemmistöt. Miksi? Näillä toimilla saadaan mukamas velkaantuminen kuriin ja vienti vetämään. Valtion velkakello kasvaa 6-7miljardia euroa vuodessa.

Tutkija väittää että osa velasta kuitenkin sijoitetaan eläkerahastoihin.

Saman aikaisesti eläkerahastojen suuruus kasvaa yli 10 miljardia eli 22.000 euroa joka minuutti.

Eläkerahastoihin ei voi kuulemma kuitenkaan koskea koska niillä katetaan tulevien sukupolvien eläkkeet ja samalla turvataan se että palkansaajien eläkemaksut eivät nouse kohtuuttomiksi.

Tulevien sukupolvien eläkeikä nousee koko ajan ja työttömyys laskee eläketasoa joten mielestäni varoja voi käyttää nyt kun niitä tarvitaan.

Nuorten käytettävissä olevat tulot pienentyivät viime vuonna selvästi enemmän kun muun väestön. On tutkittu että se mihin sukupolveen sattuu syntymään määrittää paljon sitä miten tulot kehittyvät elämän aikana. Vuonna 1973-1975 syntyneet päätyivät laman vuoksi pitkän aikavälin köyhiksi. Samoin on käynyt 1985-1987 syntyneille.

Köyhyys lähti Suomessa kasvuun 1990-luvun lopulla. Eräs suomalainen kirjoitti Helsingin Sanomissa että köyhät ovat vain tukien varassa eläviä laiskoja ihmisiä. Köyhyysraja Suomessa on 1170 euroa kuukaudessa. Ja meitä on paljon. Tilastokeskuksen mukaan jopa 700.000 elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhyys ei todellakaan merkitse sitä ettemme olisi kykeneviä hoitamaan talouttamme vaan yksinkertaisesti rahat eivät riitä elämiseen. Köyhyys myös

periytyy ja rajoittaa valintoja.

Kilpailukykysopimuksen mukaan Suomen palkkakustannusten taso on talous-ja työllisyysongelmien syy. Palkkatasomme on vertailumaita Ruotsia ja Tanskaa alempi ja teollisuudessa myös Saksaa alempi. Palkkataso ei ole syy joten ongelmat eivät ratkea sitä kautta. Syyt löytyvät ainakin teollisuuden yksipuolisuudesta, kysyntälamasta, tutkimus- ja tuotekehityksen hiipumisesta, Venäjän pakotteista ja vastapakotteista ja markkinointiosaamisenpuutteesta. Hallitus lupaa palkka-alen tuovan uusia työpaikkoja. Kun tulonsiirto valtiolta työnantajalle kela-maksun ja yhteisöveron poiston avulla ei tuonut työpaikkoja tiedän ettei myöskään tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille tee niin.

Hallitus on luonut maahamme uuden laskuopin. Nerokkaan matemaatikon mukaan 5 miinus 1 on kuusi. Ottamalla meiltä etuja pois, kasvatamme samalla kotimaista kysyntää. Järjetöntä. Ojalan laskuopin mukaan 5 miinus 1 on neljä ja meillä on aina vähemmän varaa kulutukseen.

Kyllä maassamme on rahaa. Viimeisen kahdenkymmenenviiden vuoden aikana rikkain prosentti on onnistunut kahmaisemaan kansalaisten työstä aiempaa suuremman osan. Samanaikaisesti taloudellinen ja poliittinen eliitti on onnistunut siirtämään yhteisen järjestelmämme kuluja entistä enemmän pieni- ja keskituloisten kansalaisten ja työvoimavaltaisten yritysten maksettavaksi. Tänä vuonna pörssiyhtiöt maksoivat osinkoja peräti 11,8 miljardia euroa. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat saivat keskimäärin 1,1 miljoonaa euroa palkkoja ja bonuksia viime vuonna. Ahneus on perisynti mutta se ei koske kaikkia!

Harmaa talous maksaa Suomelle arviolta 10-14 miljardia vuodessa. Valtaosa aggressiivisesta verosuunnittelusta hyödyntää lain porsaanreikiä koska se mahdollistaa laillisen ja laittoman veronkierron. Saamatta jäädyt verotulot ovat pois julkisten palveluiden ja liikenteen rahoituksesta. Luulisi hallitusta kiinnostavan nämä varat koska täten välttyisimme leikkauksilta. Yllätys, yllätys viime vuonna hallitus suhtautui veronkierron torjuntaan kielteisesti. Hallitus pyrki vähentämään harmaan talouden tutkinnan resursseja, ajoi veronkiertoa helpottavaa hallintarekisteriä ja armahduslakia veronkiertäjille sekä suhtautui kielteisesti maakohtaiseen kirjanpitoon. Opposition vaikutuksesta hallitus joutui perumaan järjettömät esityksensä.

Sote-uudistus on tarpeellinen ja tärkeä, kuilu perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on liian suuri. Ajatus sosiaali- ja terveyspalveluiden ja eri palvelutasojen saumattomasta yhteistyöstä eli integraatiosta on tärkeä, sillä usein ihminen tarvitsee tukea eri palveluista samanaikaisesti. Palvelut on siirrettävä kuntia laajemmille hartioille jotta meillä jokaisella suomalaisella on mahdollisuus tasa-arvoisesti saada niitä. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä että tavoite on unohdettu. Seinäjoella viime syksynä kävin keskustelua vastaavan ministerin kanssa peruskysymyksistä. Hän ei tiennyt vastauksia. Hän tunnusti että uudistus on kuin iso suo silmäkkeineen. Viime kuussa hallitus ilmoitti saarekkeet tälle suolle. Julkisten palveluiden yhtiöittämisen. Kustannukset piilotetaan yhtiölakien taakse . Ilman verotusoikeutta maakuntavaltuustoilta viedään todellinen päätösvalta! Hyvinvointivaltio Suomi upotetaan suohon ja markkinaehtoinen yhteiskunta saa turvapaikan saarekkeista.

Toverit, pitäkäämme mielessä että meidän äänioikeus, työaika, työehtosopimukset, terveydenhuoltojärjestelmä, koulujärjestelmä kaikki hyvä on saatu aikaan kansalaisliikehdinnän, joukkokokousten ja aktiivisen kansaan nojaavan yhteistyön avulla. Muistakaamme että mitään ei ole annettu meille, sinulle eikä minulle ylhäältä nk.eliitin toimesta vaan työväenliikkeen ansiosta!

HYVÄÄ VAPPUA  1.5.2016

HYVÄT KUULIJAT! TERVETULOA VIETTÄMÄÄN VAPPUJUHLAA TORILLE!

Eduskuntavaalit pidettiin 19.4. ja tulos on tiedossa. Vasemmiston vaalitulos on pettymys ja tappio. Erityisesti tulos romahti vaalipäivänä annetuissa äänissä. Emme onnistuneet vakuuttamaan toisenlaisen talouspolitiikan mahdollisuudesta. Velalla pelottelu on uponnut ihmisiin joten näytimme vastuuttomilta kun olimme valmiit ottamaan lisää velkaa elvyttääksemme. Kannatuksemme jämähti 7,1 prosenttiin. MIKSI?

Aikakauttamme leimaa epäpoliittisuus joten se hyödyntää vallitsevaa ajattelutapaa ja johtaa henkilökeskeiseen politiikkaan. Puhuimme hyvinvointivaltiosta mutta emme ottaneet huomioon sitä että valtio on monen mielestä muuttunut kontroloivaksi, byrokraattiseksi jopa tukahduttavaksi järjestelmäksi. Meidän pitää ajaa avointa ja demokraatista yhteiskuntaa ihmisten tarpeiden näkökulmasta lähtien. Yhteiskuntamme on jakautunut mutta emme tehneet ymmärrettäväksi että se on jakautunut tavalliseen kansaan ja eliittiin.

Valtamedia vaikutti näissä vaaleissa enemmän kun koskaan. Vaalitenteissä keskityttiin talouteen ja selvästi vasemmisto kehystettiin vastuuttomaksi velanottajaksi ja haihattelijoiksi. Tenteissä ei juuri puhuttu pientuloisista, eläkeläisistä, pienyrittäjistä, lapsiperheistä, köyhistä eikä syrjäytyneistä, teemoista joissa vasemmisto on vahvoilla.
Samoin valtamedia alkoi viimeisellä viikolla julistaa keskustan ylivoimaa joten se saattoi lannistaa kannattajiemme intoa menemään äänestämään. Media käytti voimakkaasti valtaansa keskusteluteemojen asettamisessa.
Nyt meidän on päivitettävä toimintaamme, koottava voimamme ja tiivistettävä yhteistyötä.
Mutta nyt on Vappu, suomalaisen työn päivä!
Vähän historiaa.

Työläisten kansainvälinen juhlapäivä sai alkunsa Yhdysvalloista 1800-luvulla. 1.5.. oli Yhdysvalloissa ollut vanhastaan moving-day, päivä, jolloin työsopimukset oli uusittu ja työpaikkaa vaihdettu.
1.5.1886 järjestettiin Yhdysvalloissa laaja yleislakko, jossa vaadittiin 8-tuntista työpäivää.
Suomessa ensimmäisen työväen vapunvieton järjesti vuonna 1890 Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys.
Vappu ylioppilaiden juhlapäivänä on tullut Suomeen Ruotsista. Turun akatemian ylioppilaiden tiedetään viettäneen sitä jo 1700-luvulla, jolloin kevään tuloa juhlistettiin laulamalla. Vappu on erityisesti myös teekkarien vuoden suuri juhlapäivä.
1980-luvulta lähtien myös porvarilliset puolueet ovat ottaneet tavakseen kokoontua vappuna julkiselle paikalle pitämään puheita..

Lopuksi edesmenneen appeni Ake Pollarin kirjallista tuotantoa 60-luvulta.

Propsijätkä

Kaikki muuttuu maailmassa, kaikki muu paitsi en minä. Valtakunnat nousevat ja valtakunnat sortuvat. Ismit syntyvät ja ismit kuolevat mutta yksi on ismi joka kestää jätkäin heimossa sukupolvesta toiseen—reumatismi.
Uudet tuulet ovat puhaltaneet, tyyntyneet ja jälleen puhaltaneet mutta mikään tuuli ei ole kyennyt kuivaamaan minun hikistä paitaani. Kuitenkin olen lupauksien lapsi. Iso-isälleni on luvattu, isälleni on luvattu, he ovat kuolleet, minä elän ja lupaukset ovat yhä voimassa.
Näin puhui propsijätkä. Sen jälkeen hän kaivoi taskustaan litistyneen tupakkalaatikon, otti itse ja tarjosi minulle. Katsoen aukeaksi hakatulle mäelle hän jatkoi:
Kaikki työ on arvokasta, sanovat huuliveikot. Mutta kun pomo lukee kouraan kaikkien arvojen mitan – rahan voin kyllä määrästä päätellä työni arvokkuuden.
Työstä puhuvat aina eniten ne jotka sitä vähiten tekevät, aivan niin kun minä puhun usein rahasta koska sitä on minulla niin kovin vähän.

Moni on ollut tyytymätön minun asemaani, lähtenyt ajamaan minun asiaani ja hyvin he ovatkin menestyneet. Joskus he puhuvat minusta ja minulle etenkin silloin kun on -punaisen viivan- tekoaika.
On suuria epäkohtia, sanovat he. On suuria epäkohtia yhteiskunnassa. Meidän on pyrittävä poistamaan ne ja poistamme ne. Sitten tulevat epäkohdat. Kulttuuri ne synnyttää. Kulttuuri on äiti ja hyvinvointi on isä. Aina kun hyvinvointi makaa kulttuurin tulee kulttuuri raskaaksi ja synnyttää epäkohdan ja vanhempien hyvässä hoidossa kasvavat epäkohdat pian suuriksi.
Ei ole pelihalleja tarpeeksi, ei uima-altaita, ei urheilukenttiä, TV-ohjelma on huono, purukumi sitkeää ja niin edelleen. Toiset huutavat sirkushuveja, toiset-leipää.
Näin puhui propsijätkä. Sitten hän heitti jo sammuneen savukkeenpätkän ja lähti tallustelemaan mökilleen sillä tihkusateinen päivä alkoi illaksi hämärtyä. Kuljimme yhdessä verkalleen ja verkalleen jatkoi mies puhettaan.
Täytyy käydä kuivailemassa vähän kamppeitaan ja hakea uudet eväät. Ei tule paljon luettua sanomalehteäkään sillä urheilu-uutiset eivät kovinkaan kiinnosta märkää ja väsynyttä miestä. Eikä meikäläinen ymmärrä niitä kaikenlaisia ihmeellisiä sanoja, sikin sokin heitettyjä ja vieraskielisiä koska olen vain tavallinen työmies enkä ylioppilas.
Näin puhui propsijätkä.

KIITOS!         1.5.2015 Marjut Pollari

 

 

 

 

kuntalaisaloite